Шоколад таныг аврах 9 ашиг тустай

Shokolad taniig avrakh 9 ashig tustai

Khamgiin eruul, chanartai khuns bukhen zaaval unetei, khovor baikh albagui. Kharin ta chikherleg, mash amttai, tejeelleg deerees ni sharkhalsan zurkhiig ch anagaakh chadvartai khar shokoladiig khaanaas ch olj avakh bolomjtoi. Enekhuu amttanii gol nuuts bol kakao. Sain chanariin kakaonii bagakhan ur yamar ch ovchniig anagaakh gaikhaltai khuchiig aguulj baidag gevel ta itgekh uu. Tegeed asuudal ni yuund baina ve gej uu? Kakao ni dangaaraa mash gashuun, muukhai amttai baidag. Tegeed amtiig ni zoollokhiin tuld suu, elsen chikher, maslotoi kholikh shaardlagatai boldog bogood ene ni kakaonii uilchleliig todorkhoi khemjeegeer buuruulj, tanii jin nemekhed nolooldog. Khamgiin sain chanariin shokolad bol dor khayaj 70 khuvi ni kakaonii aguulamjtai baidag. Kaliforniin ikh surguuliin asarkhuin ukhaanii profyessor Myeri Englyeriin zovlosnoor ene khemjee ikh baikh tusam shokoladiig baga khemjeegeer khereglekh ni zuitei. Uchir ni shokolad ni ikh khemjeenii ilchleg, chikhriin aguulamjtai tul doloo khonogt 200 gramaas khetruulelgui khereglesneer ta shokoladnii ach tusiig buren khurtej chadna. Eruul zurkh Shvyediin erdemtdiin 9 jiliin tursh urgeljilsen 31,000 emegteig khamruulsan ikheekhen orgon khureenii sudalgaagaar shokolad ni zurkh sudasnii uil ajillagaag demjdegiig bataljee. Tednii batalj buigaar doloo khonog bur togtmol 1 2 uut shokolad khereglevel zurkhnii ovchin tusakh magadlal 3 dakhin buurakh bolomjtoi gene. Uunees gadna Gyermanii erdemted shokolad ni khunii tsusnii daraltiig buuruulj, zurkhnii shigdees tusakh magadlaliig 39 khuviar buuruuldgiig togtooson bogood shaltgaan ni shokoladand aguulagdakh antioksidant gene. Gekhdee zovkhon antioksidantiin nairlagaas ni bolood shokoladand aguulagdakh suu, chikher, tosnii noloog orkhigduulj bolokhgui, urgeljluulen dasgalaa khiiseer baikh kheregtei. Shokolad ni khunii tsusnii daraltiig buuruulsnaar dasgaliin ur noloog nemegduuldeg baina. Tiimees shokoladaa ideed dasgalaa khiigeed baij dee. Jin khayakh Shokolad ideed jin khayana gedkheer itgemeergui sonsogdoj baigaa biz. Tegvel ene tanii bodoj baigaagaas khamaagui khyalbar gene. Kopyenkhagyenii ikh surguuliin sudlaachid khar shokolad ni tsatgaldakh medremjiig toruulj, iluu setgel oodrog baikhad tusladgiig togtooson baina. Ooroor khelbel khar shokolad ni amtlag, davslag, ilchleg ikhtei zuild tatagdakh khorkhoig darakh uilchilgeetei uchraas jin khayakhiin tuld khar shokoladaar khorkhoigoo daraad khetruulen idekhgui baikhad l bolno gesen ug. Az jargaltai khuukhed Jiremsniikhee khugatsaand odor bur baga khemjeenii shokolad iddeg eejuud stryessd iluu baga ortdog bogood khuukhduud ni ch iluu jargaltai, iluu ikh ineemsegledeg baina. Chikhriin shijingees uridchilan sergiilekh Chikher bol chikhriin shijingiin gol daisan bish bil uu? Tegvel Italiin erdemted 15 odriin tursh odor bur 1 nud khar shokolad idej baisan khumuusiin tsusan dakhi sakhriin tuvshin medegdekhuits khemjeegeer buurch baiv. Ene ni shokoladand aguulagdakh urgamliin garaltai bodisuudtai kholbootoi yum baina. Stryessiig buuruulakh Kalifornii ikh surguuliin erdemted setgel khyamrald amarkhan ortdog, setgeleer unasan uyedee shokolad iddeg khumuusiig buruutgakh bus kharin ch demjij baina. Tednii khiisen sudalgaagaar 2 doloo khonogiin tursh odor bur 30 gram khar shokolad idej baisan khumuusiin stryessiin tuvshin medegdekhuits khemjeegeer buurch, ulmaar ugui bolj baigaag olj togtoojee. Tegekheer setgel sharkhluulsan salaltiin daraa zairmagnaas iluu shokolad idekh ni iluu tustai bololtoi. Narnii khamgaalalt Tun sayakhan Londongiin sudlaachid shokolad khunii tarkhiig sergeekh negen torliin elyemyent bolokh flavanols n narnaas khamgaalakh chadvariin talaar sudalsan baina. Enekhuu sudalgaagaar flavanols n aguulamj ondortei shokolad iddeg khumuusiin aris narnii tuyaand iluu tesvertei, tulegdej, ulaikh ni baga baisan baina. Oyuun ukhaan saijruulakh Daraagiin udaa ta yamar negen tovogtei ajil, shalgaltiin daramtand orson uyedee shuud l khar shokolad idekheer yaarakh kheregtei. Ene ni tanii stryessiig buuruulakhaas gadna tarkhinii uil ajillagaag tani demjdeg. Nottingamiin ikh surguuliin sudlaachid flavanols n aguulamj ondortei shokolad ni tarkhinii tsusan khangamjiig 2 3 tsagiin tursh erchimjuulj, oi togtooltiig nemegduuldgiig togtoojee. Mon tuunchlen Oksfordiin ikh surguuliin erdemted shokoladnii urt khugatsaanii ur noloog sudlakhaaar 70 s deesh nasnii 2000 khuniig khamruulsan sudalgaag yavuulsan bogood enekhuu sudalgaagaar flavanols n aguulamj ondortei shokolad bolon dars, tsai bainga kheregledeg khumuusiin tarkhi iluu ondor tuvshind ajillaj baisniig olj medjee. Khaniadnii em Shokoladnii nairlagan dakh theobromine gegch bodis ni khaniadiig darakhad yamar ch emnees iluu tustai gene. Ene ni eruul medremjiig toruulj, tarkhinii uil ajillagaag demjseneer biye amarkhan ilaarshij, sergedeg. Suulgaltiig namdaakh Omnod Amyerik, Yevropiin ali ch tuukhend suulgaltiig kakaogoor emchilj irsen tukhai olon barimt bii. Orchin uyeiin shinjlekh ukhaan ch uuniig batalj baina. Oaklandiin khuukhdiin emnelgiin institutiin erdemted kakao ni guilgeltiig namdaaj, shingen aldakhaas sergiildgiig bataljee.

Chocolate 9 Secret of Health Benefits